Kategoria: rakennussuojelu

Valtuustoaloite: Oulunsalon kunnantaloa kehitettävä kaupungin omistuksessa

Aloitteessa esitetään, että Oulun kaupunki pitää huolta Oulunsalon kunnantalon suojelun toteutumisesta säilyttämällä kiinteistön omistuksessaan sekä kehittämällä ja mahdollistamalla rakennukseen sen suojelutavoitteiden toteutumista tukevaa toimintaa.

Vuonna 1982 valmistunut Oulunsalon kunnantalo on Oulunsalon kirkonkylällä sijaitseva virastotalo. Rakennus toimi vuoden 2012 loppuun saakka Oulunsalon kunnan kunnantalona. 

Rakennus on tunnetuimpia ja tyypillisimpiä esimerkkejä arkkitehtuurin Oulun koulukunnan suunnitteluasenteesta. Se oli nähtävyys heti valmistuttuaan vuonna 1982. Oulun läänin taidetoimikunta myönsi läänin taidepalkinnon vuonna 1983 rakennuksen suunnittelijoille. Ympäristöministeriö päätti rakennuksen suojelusta Suomen Arkkitehtiliiton esityksestä vuonna 2013. Museovirasto puolsi lausunnossaan suojelua.  

Rakennus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Esimerkiksi rakennuksen julkisivut ovat alkuperäiset. Vähäiset muutokset esimerkiksi käyttötarkoituksesta johtuvat muutokset tilanjakoon on toteutettu hienovaraisesti alkuperäisten suunnitelmien henkeä kunnioittaen. Rakennushistoriaselvityksen mukaan rakennuksen alkuperäiset piirteet yksityiskohtia ja sisustusta myöten ovat säilyneet esimerkillisellä tavalla. 

Hyvin säilynyt Oulunsalon kunnantalo on kokonaistaideteos, jonka suojelussa Oulun kaupungin on kannettava vastuunsa. Sivistynyt kaupunki vaalii historiaansa ja pitää huolta arvokkaasta rakennetusta ympäristöstään.

Me allekirjoittaneet esitämme seuraavaa:

  • Oulunsalon kunnantalo säilytetään kaupungin omistuksessa rakennuksen suojelun turvaamiseksi.
  • Mahdolliset muutokset esimerkiksi tilojen käyttötarkoitukseen, tilajakaumaan, julkisivuihin ja sisustukseen toteutetaan mahdollisimman hienovaraisesti alkuperäisen suunnitelman henkeä kunnioittaen.
  • Kaupunki kehittää kunnantaloa asukkaiden, asukasyhdistysten ja järjestöjen yhteisötalona sekä kulttuuritoiminnan ja tapahtumien tarpeisiin. Kaupunki tutkii mahdollisuuksia hyödyntää kunnantaloa esimerkiksi  kokous-, museo- ja näyttelytilana. 
  • Vuokrakäytäntöjä kehitetään niin, että rakennuksen käyttö helpottuu edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Huomioidaan mm. se, että kulttuuritoimijoilla ei ole samanlaista vuokranmaksukykyä kuin kaupungin omilla yksiköillä.
  • Kaupunki tutkii mahdollisuuksia hyödyntää Oulunsalon kunnantaloa sekä muita arkkitehtuurin Oulun koulun kohteita Oulun asuntomessujen (2025) oheiskohteina. Kunnantalolle voisi koota Oulun koulua edustavia rakennuksia esittelevän näyttelyn.

 

Allekirjoittajat: 

Niilo Heinonen (kok.)

Jenni Pitko (vihr.)

Kaiken ei pidä olla kaupan

Julkaistu Kalevassa 16.10.2019

Oulun Lyseon lukio on odottanut vuosikausia perusteellista peruskorjausta. Rakennustekniset, terveydelliset, työsuojelulliset ja toiminnalliset syyt ovat puoltaneet rakennuksen peruskorjausta jo pitkään, mutta poliittisten päättäjien viivytyksen takia hanke ei ole edennyt. Eikä se ole sattumaa.

Osa päättäjistä olisi nimittäin valmis lakkauttamaan Lyseon ja myymään sen rakennukset. Lakkautusehdostuksia on tehty lähinnä poliittiselta keskikentältä ja vasemmalta laidalta.

Toivottavasti kyse on vain yksittäisten valtuutettujen henkilökohtaisesta ajattelusta. Yli 100 vuotta samalla paikalla toimineen lukiorakennuksen myynti olisi nimittäin kammottavan lyhytnäköistä.

Uusklassismia ja 1920-luvun klassimia edustava Lyseon päärakennus on keskeinen osa Oulun historiallista monumentaalikeskustaa. Sen vanhimman, vuonna 1831 valmistuneen, osan on suunnitellut itse Carl Ludvig Engel. Lyseon, tuomiokirkon, lääninhallituksen ja läänin maanmittauskonttorin rakennukset muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, joka korostaa Oulun historiaa Pohjois-Suomen johtavana hallinto- ja koulukaupunkina sekä nimikkoläänin pääkaupunkina.

Lyseo on ollut vuosikymmeniä Pohjois-Suomen suosituimpia lukioita. Eikä suotta. Arkkitehtuurin lisäksi Lyseon mainetta kaunistavat useat nimekkäät entiset lyskalaiset aina presidenteistä lähtien.

Lyseon päärakennus on sekä sisältä että ulkoa suojeltu, ja sen asianmukainen ylläpito vaatii kaupungilta säännöllisiä korjaustoimenpiteitä. Suojelu tekisi rakennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta ja näin ollen myös myymisestä lähes mahdotonta. Yleensä rakennusten on ajateltu säilyvän parhaiten alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

Peruskorjauksen kustannusarvio ei poikkea muiden vastaavan laajuisten hankkeiden kokoluokasta, vaikka kyse on rakennuksen toiminnallisen käyttöarvon lisäksi myös yhteisen kulttuuriperintömme vaalimisesta. Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 13 miljoonaa euroa, mikä jää kauaksi kaupungin useiden muiden investointien hintalapuista. Lisäksi tilat on löydettävä joka tapauksessa lukion noin 600 opiskelijalle.

Nyt on korkea aika arvostaa yhteistä kulttuuri- ja rakennushistoriaamme, käynnistää Lyseon peruskorjaus sekä luopua sen lakkautus- ja myyntifantasioista. Kaiken ei pidä olla kaupan.

Niilo Heinonen, kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan jäsen (kok.)