Tekijä: Niilo Heinonen

Sote-uudistus ei saa johtaa verotuksen kiristymiseen

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 17.1.2022

Aluevaaleissa valitaan päättäjät uudistamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita. Kyse on valtakunnallisesti 20 miljardin veroeuron potista, joten ei ole merkityksetöntä, ketkä näistä asioista ovat päättämässä. Vaikka et itse juuri tässä elämäntilanteessa välttämättä tarvitse julkisia terveyspalveluita, osallistut kuitenkin niiden rahoittamiseen. Siksi äänestäminen on tärkeää.

Historian ensimmäisissä aluevaaleissa on kyse siitä, pääsevätkö suomalaiset jatkossa sujuvammin ja nopeammin hoitoon jonottamisen sijaan. Vaaleissa on myös kyse siitä, riittävätkö rajalliset resurssit Suomen ikääntyvän väestön palveluiden rahoittamiseen.

Ääni kokoomukselle on näissäkin vaaleissa ääni vastuulliselle taloudenpidolle. Me emme halua, että hyvinvointialueen holtittomasti hoidetun talouden takia pohjoispohjalaisten palvelut kärsivät, suomalaisten verotus kiristyy tai valtion velkaantuminen kiihtyy. Siksi palvelut on uudistettava 2020-luvulle. On otettava käyttöön nykyteknologian mahdollistamat digitaaliset etävastaanotot ja liikkuvat sote-palvelut.

Yritykset ja järjestöt on syytä ottaa mukaan, sillä niissä syntyvät yleensä parhaat innovaatiot laadukkaampien ja kustannustehokkaampien palveluiden aikaansaamiseksi. Useat sote-yritykset ovat jo kehittäneet edistyksellisiä digitaalisia palveluita. Ei ole väliä, mikä organisaatio palveluja tuottaa. Tärkeintä on, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon. Ideologiseen monituottajuuden vastustamiseen meillä ei ole varaa.

Ääni kokoomukselle on myös ääni maakuntaveroa vastaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtamassa valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan uuden veron käyttöönottoa. Asiaa selvittäneen maakuntaverokomitean ja useiden asiantuntijoiden mukaan uusi verotaso nostaisi sekä Suomen kokonaisveroastetta että erityisesti suomalaisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta, sillä vero perittäisiin ansiotuloista.

Sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita ovat jo vuosia olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden sujuvuuden parantaminen sekä sote-kustannusten nopean kasvun hillitseminen. Jos maakuntavero otetaan käyttöön, tavoitteista jälkimmäinen uhkaa romuttua. Maakuntaveron sijaan hyvinvointialueet kaipaavat raikkaita ajatuksia palveluiden uudistamiseksi sekä vastuullista taloudenpitoa.

Niilo Heinonen (kok.)

kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, aluevaaliehdokas, Oulu

Sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat enemmän valinnanvapautta ja vähemmän jonoja

Julkaistu sanomalehti Rantapohjassa 13.1.2022

Tammikuussa käydään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot uudistamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita. Perustettavat hyvinvointialueet muodostavat vasta hallinnon. Sote-palvelujen varsinainen uudistaminen jää aluevaalien jälkeiseen aikaan. Ei ole merkityksetöntä, ketkä näistä asioista ovat päättämässä.

Aluevaaleissa on kyse siitä, miten sujuvasti ihmiset pääsevät terveyskeskukseen, ikäihmisten hoivakotiin tai lastensuojelun palveluihin. Kyse on myös siitä, miten nopeasti pelastus- ja ensihoitopalvelut toimivat. Aluevaltuustoissa on riitettävä rohkeutta uudistaa palveluita, jotta hoitoon pääsy paranee ja rajallinen rahamäärä riittää ikääntyvän väestömme palveluiden rahoittamiseen.

2020-luvun sote-palveluissa hyödynnetään digitaalisia ja liikkuvia palveluita, kuten etävastaanottoja ja terveysbusseja. Palvelut tuodaan sinne, missä ihmiset ovat – jopa kotisohvalle. Palvelujen laatu ja saavutettavuus ovat tärkeämpiä kuin terveyskeskusten seinät ja vanhat kuntarajat. Byrokratian sijaan rahojen on ohjauduttava ihmisen hoitoon ja hoivaan.

Palvelujen uudistamisessa on ajateltava asiakkaan ja veronmaksajan näkökulmasta. Ideologiset syyt eivät saa estää järkiratkaisuja. On perusteltua, että hyvinvointialueen lisäksi palveluja voivat tuottaa myös yritykset ja sote-alan järjestöt, joissa yleensä syntyvät parhaat innovaatiot palveluiden uudistamiseksi. Ei ole väliä, kuka palveluja tuottaa, kunhan niihin pääsee sujuvasti ilman tarpeetonta jonotusta.

Kun terveyskeskukseen pääsee heti, kun ongelmia ilmenee, säästämme pitkän pennin, kun ihmisiä ei tarvitse lähettää suoraan Oulun yliopistolliseen sairaalan. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ongelmien varhaiseen ratkaisemiseen on siksi panostettava nykyistä enemmän.

Yksi keino varmistaa nopea ja sujuva hoitoon pääsy ovat palvelusetelit, joiden avulla ihminen voi itse päättää, mistä palvelunsa hankkii. Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa olisi hyvä ottaa käyttöön terapiatakuu, joka takaisi, että hoitoon pääsee nopeasti. Jos hyvinvointialue ei kykenisi itse tarjoamaan palveluita lakisääteisessä määräajassa, olisi ihminen oikeutettu palveluseteliin, jolla avun voisi hakea myös yksityiseltä palveluntuottajalta.

Tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalveluihin enemmän valinnanvapautta ja vähemmän jonoja. Kaiken tämän rahoittamiseen tarvitsemme vastuullista taloudenpitoa – emme maakuntaveroa.

Niilo Heinonen (kok.)

kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, aluevaaliehdokas, Oulu

Niilo Radio Helsingin vaalipaneelissa

KULTTUURIVAALIT 2021 – OULU

Kuntavaalien alla keskustellaan kulttuurista – annetaan ääni taiteelle!

Radio Helsingin KULTTUURIVAALIT 2021 on kolmiosainen keskustelu, jossa paikallisista kulttuurikysymyksistä keskustelevat Helsingin, Tampereen ja Oulun ehdokkaat toimittaja Maria Veitolan johdolla.

Oulun vaalipaneelissa Maria Veitolan vieraina ovat Niilo Heinonen (kok.), Jetta Huttunen (vihr.), Eveliina Leskelä (kesk.) ja Ville Luotola (vas.).

Panelistit edustavat neljää edellisissä kuntavaaleissa paikallisesti eniten ääniä saanutta puoluetta.

Mukana kulttuurivaaleissa:

  • Muusikkojen liitto
  • Näyttelijäliitto
  • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto

www.radiohelsinki.fi

Taajuus Helsingissä 89,7, Tampereella 106,8 ja Oulussa 90,9.

Valtuustoaloite: Kuntoportaat ja kuntoilupuisto Haukiputaalle

Kuntoportaat ja kuntopuistot (ulkoilmakuntosalit) ovat helppo ja edullinen tapa edistää kaupunkilaisten liikkumista. Siksi sellaiset olisi syytä rakentaa myös pohjoisen Oulun keskukseen Haukiputaalle.

Kuntoportaat ovat lyhyessä ajassa kasvattaneet suosiotaan. Ne sopivat monen tasoisille liikkujille ja tuloksia syntyy nopeasti. Oulussa kuntoportaita on tällä hetkellä Kaakkurissa ja Ritaharjussa. Kolmannet portaat ovat valmistumassa Heinäpäähän.

Myös kuntoilupuistoista on tullut suosittu tapa kasvattaa kuntoa. Tällä hetkellä ulkokuntosaleja Oulusta löytyy Hiirosesta, Hollihaasta, Kaukovainiolta, Kaakkurista, Kuusisaaresta, Pateniemenrannasta, Myllytullista, Raksilasta, Ritaharjusta, Tuirasta ja Virpiniemestä.

Haukipudas on noin 20 000 asukkaan alue pohjoisessa Oulussa. Väestö riittäisi hyvin korkean käyttöasteen kuntoportaille ja kuntoilupuistolle.

Esitän, että kaupunki selvittää Haukiputaalta sopivan paikan kuntoportaille ja ulkokuntosalille. 

Niilo Heinonen (kok.)

Valtuustoaloite: Kehittämisohjelmat Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon entisille kuntakeskuksille

Uuden Oulun perustaminen vuonna 2013 oli monella tapaa tarpeellinen päätös. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu sekä palveluverkon rakentaminen onnistuvat nykyisin mutkattomammin ilman ylimääräisiä kuntarajoja. Uusi Oulu on yhdessä vahvempi kuin entiset kunnat erikseen. Kuntien yhdistymisen jälkeiset vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että entisten kuntakeskusten systemaattiselle kehittämiselle olisi tarvetta.

Uuden Oulun yleiskaavassa Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon entiset kuntakeskukset on merkitty merkinnällä C2, joka tarkoittaa suurta paikalliskeskusta. Niitä on yleiskaavan mukaan kehitettävä ympäröivien suuralueiden omaleimaisina, mittakaavaltaan ja rakenteeltaan pikkukaupunkimaisina julkisten, yksityisten ja kaupallisten palveluiden keskuksina. Yleiskaavan mukaan paikalliskeskusten maankäyttöä tehostetaan ja monipuolistetaan paikallisia ominaispiirteitä ja vahvuuksia korostaen.

Yleiskaavaan kirjatun tahtotilan toteuttamiseksi kuntakeskukset tarvitsevat strategista kehittämistä kaupunkiorganisaation sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Esitämme, että kaupunki laatii seuraavan valtuustokauden aikana Haukiputaalle, Kiimingille ja Oulunsalolle kehittämisohjelmat, joiden tavoitteena on vahvistaa kuntakeskusten elinvoimaa, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta potentiaalisten asukkaiden ja yritysten silmissä. Kehittämisohjelman laadinnan yhteydessä arvioidaan tarve päivittää kuntakeskusten maankäyttöä ohjaavat osayleiskaavat.

Jokaiselle kehittämisohjelmalle on perustettava ohjausryhmä, jossa on mukana edustaja ainakin kaupungin kaavoituksesta, tonttipalveluista, liikennesuunnittelusta, puistojen ja viheralueiden suunnittelusta, elinkeino- ja työllisyyspalveluista, sivistys- ja kulttuuripalveluista, hyvinvointipalveluista sekä viestinnästä ja markkinoinnista.

Lisäksi jokaiselle kuntakeskukselle nimetään yksi vastuullinen viranhaltija vastaamaan kehittämisohjelman tulosvastuullisesta toimeenpanosta sekä siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa. Kehittämisohjelmien toimeenpanoa on seurattava säännöllisesti niiden ohjausryhmissä sekä kaupungin toimielimissä.

Kehittämisohjelmien valmisteluun on otettava mukaan mm. paikalliset yrittäjäjärjestöt, asukasyhdistykset ja nuorten vaikuttajaryhmät. Myös yksittäisille kaupunkilaisille on varattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kehittämisohjelman valmisteluun esimerkiksi asukasiltojen, työpajojen ja kyselyiden muodossa.

Varsinainen esitys

Me allekirjoittaneet esitämme, että Oulun kaupunki valmistelee Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon keskustoille kehittämisohjelmat, joissa korostetaan kunkin entisen kuntakeskuksen vahvuuksia ja ominaispiirteitä. Kehittämisohjelmissa asetetaan tavoitteet ja kirjataan toimenpiteet mm. maankäytön, asumisen, liikenteen, kaupunkiympäristön, palveluiden sekä markkinoinnin systemaattiselle kehittämiselle.

Niilo Heinonen
Kokoomuksen valtuustoryhmä