Kirjoittajalta Niilo Heinonen

Säästöt tulee etsiä yhdessä teatterin toimivan johdon kanssa, jotta ne olisivat toteutettavissa ilman, että teatterin toimintaedellytykset vaarantuvat

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 20.11.2020

Oulun kaupunginhallitus on esittänyt, että teatterin toimintatukea pienennettäisiin 500 000 eurolla vuoden 2019 tasosta.

Summa on niin merkittävä ja tulisi voimaan niin nopeasti, että sillä olisi suora vaikutus teatterin toimintaan ja esitysten määrään.

Tuen lasku, koronan rampauttamat esitykset, teatteria vuoteen 2022 saakka sitovat sopimukset sekä teatterin joustamattomat kiinteät kulut johtaisivat todennäköisesti irtisanomisiin. Tämä vaurioittaisi pysyvästi teatterin toimintakykyä.

Teatterin toimintatuki 2,7 miljoonaa euroa edustaa alle 0,19 prosenttia kaupungin budjetista. Tällä tuella teatteri toteuttaa kaupungin lakisääteistä velvollisuutta tarjota kulttuuria tasapuolisesti asukkailleen.

Kulttuuripalveluiden paletissa teatteri on merkittävä toimija. Jos toimintaa rahoitettaisiin vain lipputuloilla, kaupunkilaiset eivät voisi osallistua tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta.

Ilman kunnallista tukea suuret taidelaitokset keskittyisivät pääkaupunkiseudulle, jossa asiakkaita on enemmän: oululaisten kulttuuritarjonta supistuisi merkittävästi. Tämä tuntuu erikoiselta strategialta, kun taustalla on päinvastainen päätös satsata näiden palveluiden kehittämiseen kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä.

Teatteri ja koko kulttuuritoiminta liittää kaupungin asukkaat juuri tähän paikkaan ja aikaan. Korkeatasoinen taide puhuttelee meitä syvemmältä kuin pinnalta: se on yhtä todellista kaupungin elinvoimaa kuin vilkas yritystoiminta.

Kulttuurin mahdollisuus kerryttää kaupungin mainetta on ymmärretty myös Oulun uudessa kulttuuristrategiassa. Siinä missä toimivat peruspalvelut ja edullinen asuminen huolehtivat kaupungin pitovoimasta, kulttuuri ja taide vastaavat kaupungin vetovoimasta.

Ihminen ei elä yksin leivästä. Siksi on paitsi lakisääteistä, myös järkevää satsata hyvinvointia ylläpitävään kulttuuritoimintaan.

Laadukas teatteritoiminta tuo myös tuloja kaupunkiin. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimus osoittaa, että teatterikävijä jättää keskimäärin 16 euroa keskustan ravintola-, majoitus- ja paikoituspalveluihin.

Leikkaus teatterilta tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksina lähes 400 000 euron menetyksiä ravintola- ja majoitusyrittäjille teatterin esitystoiminnan vähentyessä säästöjen johdosta.

Emme esitä, etteikö teatterinkin tulisi osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Sen sijaan korostamme toimivan omistajaohjauksen merkitystä eli vuoropuhelua ja yhteistyötä omistajan ja teatteriyhtiön välillä. Säästöt tulee etsiä yhdessä teatterin toimivan johdon kanssa, jotta ne olisivat toteutettavissa ilman, että teatterin toimintaedellytykset vaarantuvat.

Valtionosuusjärjestelmän piirissä toimivan taidelaitoksen toimintatuen leikkausta harkitessa tulisi myös tehdä tarvittava vaikutusten arviointi, jotta mahdolliset säästöt voidaan suunnata ja ajoittaa oikein. Tällaisenaan emme voi kaupunginhallituksen esitystä kannattaa.

Anna Rounaja
TaM, Oulun teatterin hallituksen jäsen, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, varavaltuutettu (kok.)

Jari Laru
KT, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Mikko Merihaara
kaupunginvaltuutettu (kok.)

Niilo Heinonen
kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kaisu Tuomi, (kok.)

Hallituksen sote-uudistus tuhoaa kaupunkien talouden

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 13.11.2020

Sanna Marinin (sd.) hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on tuhoamassa kaupunkien talouden. Uudistuksen myötä suurten kaupunkien suhteellinen velkaantuneisuus kaksinkertaistuu, kun tulot tippuvat puoleen, mutta lainamäärä jää. Kaupunkien rahoitusasemaa romutetaan urakalla. On uskomatonta, että entiset kaupunkipuolueet vihreät ja sosiaalidemokraatit hyväksyvät kehityksen.

Uudistuksen myötä kaupunkien mahdollisuus investoida kasvuun vaarantuu. Elinvoimainvestoineista on jatkossa turha edes haaveilla – niihin ei tule olemaan varaa. Tämä uhkaa koko Suomen kilpailukykyä ja kansantaloutta. Kärsijöinä ovat sitä kautta kaikki suomalaiset.

Kaupunkien säästöpaine kohdistuu jatkossa investointien lisäksi varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluihin, jotka ovat sote-uudistuksen jälkeisten tyngäksi jääneiden kaupunkien käyttötalouden suurin menoerä. Tästä kärsivät tietenkin ennen kaikkea lapset ja nuoret – sekä jo nyt tiukilla olevat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset. Suurin kärsijä on tietenkin lasten ja nuorten määrästä tunnettu Oulun seutu.

Hallituksen sote-uudistus on ehkä Suomen poliittisen historian surullisin lehmänkauppa. Hallituksen vasemmistopuolueet ostavat maakuntahallinnolla keskustan hiljaiseksi. Vastineeksi keskusta antaa hyväksyntänsä hallituksen historiallisen vastuuttomalle talous- ja työllisyyspolitiikalle, joka uhkaa etenkin tulevien sukupolvien hyvinvointia. Meidän nuorten on syytä herätä viimeistään nyt.

Maakuntien – tai hyvinvointialueiden – varaan rakentuva sote-uudistus on kuopattava. Keskiöön on nostettava ihmisten nopeampi hoitoon pääsy, palveluiden saatavuus ja ylipäänsä ihmisen, asiakkaan ja potilaiden näkökulma. Palveluiden uudistamiseen ei tarvita uutta hallinnontasoa – eikä suurten kaupunkien kurittamista.

Niilo Heinonen, Oulun nuorin kaupunginvaltuutettu (kok.)

Päättäjältä: Haukiputaankin palvelut turvataan kasvulla

Julkaistu paikallislehti Rantapohjassa 1.10.2020

Syksy on meille kuntapäättäjille poikkeuksellisen mielenkiintoista aikaa. Se on nimittäin vuodenaika, jolloin käytämme meille luotettua valtaa päättää kotikaupunkimme taloudesta. Talousarviossa teemme valintoja siitä, mihin yhteiset veroeuromme käytetään.

Oulun kaupungin talous on ollut epätasapainossa jo vuosikaudet. Kiristyvä talous laittaa miettimään isoja kysymyksiä. Miten saisimme veroeuroja säästymään – heikentämättä palveluiden laatua? Miten saisimme lisää veroeuroja – nostamatta kuitenkaan veroprosentteja? Miten kykenemme kantamaan kaupungin vuosia kasvaneen velkataakan – luopumatta elinvoimaa vahvistavista investoinneista?

Säästöjä on löydyttävä, eikä maksujen korotuksiltakaan voida ehkä välttyä. Rakenteelliset uudistukset tulevat värittämään syksyn talouskeskustelua. Kuntaveron eli työn verotuksen kiristämisen on oltava aivan viimesijainen keino laittaa talous tasapainoon. Ahkeruudesta ei ole syytä rankaista yhtään nykyistä enempää.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta meidän on kyettävä panostamaan tulevaisuuteen eli kaupungin kasvuun. Siihen, että yhä useampi löytäisi kodin Oulusta. Kaupungin kasvava asukasmäärä nimittäin mahdollistaa palvelujen turvaamisen.

Olen itse kasvanut ja käynyt kouluni Haukiputaalla. Tiedän, että sillä on erinomaiset edellytykset kasvaa ja kehittyä. Erinomaiset julkiset palvelut, kuten oma uimahalli, hyvinvointikeskus, kirjasto, loistava lukio, peruskoulut ja päiväkodit tekevät Haukiputaasta erittäin houkuttelevan asuinalueen. Toimivat liikenneyhteydet, ulkoilureitit tai luonnon läheisyys ovat vahvoja vetovoimatekijöitä.

Haukiputaan, kuten koko kaupungin, palvelut turvataan, kun niitä on käyttämässä riittävä määrä kuntalaisia. Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että kaavoituksella ja asuntotuotannolla pidämme myös entisten kuntakeskusten kehityksestä huolta. Näin ne voivat tarjota kodin yhä useammalle perheelle – ja palveluita meille kaikille.

Niilo Heinonen (kok.), kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan jäsen

Valtuustoaloite: Citybussilinja keskustan ja Nallikarin välille

Oulussa toimii tällä hetkellä kolme citybussilinjaa: keskusta—Värttö, keskusta—Medipolis sekä keskusta—Limingantulli. Citybussit ovat olleet suosittuja kaupunkilaisten keskuudessa.

Esitämme, että Oulun joukkoliikenne selvittää citybussilinjan perustamista liikennöimään keskustan ja Nallikarin välillä. Citybussiliikenne voisi palvella myös Toppilansaaren, Toppilansalmen, Ranta-Toppilan ja Länsi-Tuiran asukkaita sekä Tuiran hyvinvointikeskuksen asiakkaita.

Nallikarin ja Toppilan alue tulee kehittymään merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Nallikariin on tullut voimaan uusi asemakaava, joka mahdollistaa muun muassa huvipuiston ja siirtolapuutarhan rakentamisen. Hartaanselänrantaan taas on tulossa asuntomessut vuonna 2025. Myös uusi Ranta-Toppilan asuinalue tulee rakentumaan 2020-luvun aikana.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Oulun joukkoliikenne selvittää citybussilinjan perustamista keskustan ja Nallikarin välille.

Oulussa 7.9.2020

Niilo Heinonen (kok.) ja muut allekirjoittaneet

Valtuustoaloite: Oulunsalon kunnantaloa kehitettävä kaupungin omistuksessa

Aloitteessa esitetään, että Oulun kaupunki pitää huolta Oulunsalon kunnantalon suojelun toteutumisesta säilyttämällä kiinteistön omistuksessaan sekä kehittämällä ja mahdollistamalla rakennukseen sen suojelutavoitteiden toteutumista tukevaa toimintaa.

Vuonna 1982 valmistunut Oulunsalon kunnantalo on Oulunsalon kirkonkylällä sijaitseva virastotalo. Rakennus toimi vuoden 2012 loppuun saakka Oulunsalon kunnan kunnantalona. 

Rakennus on tunnetuimpia ja tyypillisimpiä esimerkkejä arkkitehtuurin Oulun koulukunnan suunnitteluasenteesta. Se oli nähtävyys heti valmistuttuaan vuonna 1982. Oulun läänin taidetoimikunta myönsi läänin taidepalkinnon vuonna 1983 rakennuksen suunnittelijoille. Ympäristöministeriö päätti rakennuksen suojelusta Suomen Arkkitehtiliiton esityksestä vuonna 2013. Museovirasto puolsi lausunnossaan suojelua.  

Rakennus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Esimerkiksi rakennuksen julkisivut ovat alkuperäiset. Vähäiset muutokset esimerkiksi käyttötarkoituksesta johtuvat muutokset tilanjakoon on toteutettu hienovaraisesti alkuperäisten suunnitelmien henkeä kunnioittaen. Rakennushistoriaselvityksen mukaan rakennuksen alkuperäiset piirteet yksityiskohtia ja sisustusta myöten ovat säilyneet esimerkillisellä tavalla. 

Hyvin säilynyt Oulunsalon kunnantalo on kokonaistaideteos, jonka suojelussa Oulun kaupungin on kannettava vastuunsa. Sivistynyt kaupunki vaalii historiaansa ja pitää huolta arvokkaasta rakennetusta ympäristöstään.

Me allekirjoittaneet esitämme seuraavaa:

  • Oulunsalon kunnantalo säilytetään kaupungin omistuksessa rakennuksen suojelun turvaamiseksi.
  • Mahdolliset muutokset esimerkiksi tilojen käyttötarkoitukseen, tilajakaumaan, julkisivuihin ja sisustukseen toteutetaan mahdollisimman hienovaraisesti alkuperäisen suunnitelman henkeä kunnioittaen.
  • Kaupunki kehittää kunnantaloa asukkaiden, asukasyhdistysten ja järjestöjen yhteisötalona sekä kulttuuritoiminnan ja tapahtumien tarpeisiin. Kaupunki tutkii mahdollisuuksia hyödyntää kunnantaloa esimerkiksi  kokous-, museo- ja näyttelytilana. 
  • Vuokrakäytäntöjä kehitetään niin, että rakennuksen käyttö helpottuu edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Huomioidaan mm. se, että kulttuuritoimijoilla ei ole samanlaista vuokranmaksukykyä kuin kaupungin omilla yksiköillä.
  • Kaupunki tutkii mahdollisuuksia hyödyntää Oulunsalon kunnantaloa sekä muita arkkitehtuurin Oulun koulun kohteita Oulun asuntomessujen (2025) oheiskohteina. Kunnantalolle voisi koota Oulun koulua edustavia rakennuksia esittelevän näyttelyn.

 

Allekirjoittajat: 

Niilo Heinonen (kok.)

Jenni Pitko (vihr.)